Menu
menu
Tatu Tuominen: Fairy Tale Palaces. Photo: Patrik Rastenberger, 2020

Tatu Tuominen’s Fairy Tale Palaces takes over daycare centre floors in Maunula

A new piece of public art commissioned according to the percentage financing principle has been completed in Helsinki: visual artist Tatu Tuominen’s (born 1975) six-part Fairy Tale Palaces stretches across the floors of a daycare centre in Maunula. Located on three different floors of the building, the parts making up the work consist of floor paintings, ceramic tiles and solid wood parquet flooring. The facilities housing the work are used by Finnish-language Daycare Centre Korento and Swedish-language Daycare Centre Humlan. The daycare centre building was designed by AFKS / Architects Frondelius + Keppo + Salmenperä.

The patterns used in the different parts of the work borrow parts of floor decorations and ornaments found in historical buildings. Although the scale, materials and colours used differ from the original floors, the patterns have been created in a way that makes it possible to identify the references. The exceptional floor patterns imbue the daycare centre with some of the grandeur of a mosque courtyard, cathedral and imperial palace, for example. The work is based on the idea that there is something special in the design language of the historical patterns used in architecture and art: if not sacred, then at least noble and beautiful. 

Tuominen’s intention is to cause a disturbance in the chronological time continuum and the hierarchies of power by transplanting impressive, artistically notable floor patterns from the past and different parts of the world to the everyday of this daycare centre in Helsinki.

“The idea of Fairy Tale Palaces is to communicate that equal and high-quality early childhood education for all children is important – a daycare centre is to Helsinki what Saint Mark’s Basilica was to the Republic of Venice,” says visual artist Tatu Tuominen about the idea behind the work.

The City of Helsinki adheres to the percentage financing principle, which means that approximately one per cent of the City’s new construction and renovation expenses are dedicated to the creation of new public art. In recent years, extensive construction efforts have made it possible to commission art for many public buildings in Jätkäsaari, Vallila, Kalasatama and Yliskylä, for example. HAM Helsinki Art Museum serves as an arts expert in these projects, and the works are added to HAM’s art collection.

Tatu Tuominen: Fairy Tale Palaces. Photo: Patrik Rastenberger, 2020

 

Tatu Tuominen:
Valomerkki rannalta, 2019
Valokuva: Maija Toivanen, HAM, 2019

Tämän syksyn ja talven ajan kalasatamalaisilla on ollut mahdollisuus kokea väliaikainen julkinen taideteokseni Valomerkki rannalta. Parrulaituri 16:n ylimmästä kerroksesta välkkyy iltaisin merkkivalo merelle. Se viittaa entisaikaan, jolloin alueen kalastajat ja trokarit viestivät valomerkein. Teoksen toisena osana jaoin Kalasataman uusille asukkaille 1000 kappaleen erikoispainoksen Eero Haapasen kirjaa Sörkan rysäkeisarit – kalastajia, ajureita ja salakuljettajia (SKS, 2013). Kirja kertoo elämästä Vanhankaupunginlahdella ja muualla Pitkänsillan pohjoispuolen Helsingissä sekä sen lähivesillä 1800-luvun lopulta 1960-luvulle. Toivon, että teos auttaa Kalasataman uusia asukkaita syventämään suhdettaan kotiseutuunsa.

Eero Haapasen kirja Sörkan rysäkeisarit – kalastajia, ajureita ja salakuljettajia muutti oman suhteeni kotikaupunkiin pysyvästi. Se kertoo Karlssonin kalastajasuvun ja heidän aikalaistensa elämästä Vanhankaupunginlahdella ja muualla Pitkänsillan pohjoispuolen Helsingissä sekä sen lähivesillä 1800-luvun lopulta 1960-luvulle. Luettuani kirjan,(?) näin Helsingin ikään kuin mereltä päin katsottuna ja ymmärsin kuinka paljon kaupunki on muuttunut – ja miten lyhyessä ajassa. Teoksella halusin antaa Kalasataman uusille asukkaille saman kokemuksen, jonka itse olin Sörkan rysäkeisareitten lukemisesta itse saanut. 

Tilasin kirjasta tuhannen kappaleen uusintapainoksen. Siihen liitettiin kirjoittamani esipuhe, jossa kerron taideteoksesta tarkemmin. Painos jaeltiin Kalasataman uusille asukkaille lokakuun 2019 ja helmikuun 2020 välisenä aikana. Yli 900 kappaletta kirjoja liitettiin Helsingin kaupungin vastamuuttaneille asukkaille annettaviin asukaspaketteihin, jotka olivat vastavalmistuneissa kodeissa odottamassa uusia asukkaitaan. Kirjaa jaettiiin yli kymmeneen taloyhtiöön ja sitä oli saatavilla 90 kappaletta myös Kalasataman Vapaakaupungin olohuoneesta kauppakeskus Redistä. 35 kappaletta oli jaossa As. Oy Helsingin Kotisatamassa järjestetyssä Barokkia Kalasataman yössä -konsertissa.

Asensin Asunto-osakeyhtiö Kalasataman Fiskarin ylimmän kerroksen kerhotilaan ajastimella toimivan valoinstallaation, eräänlaisen majakan. Se esittää 1.10.2019–1.3.2020 pimeän aikaan kolmen minuutin valo-ohjelman, neljän tunnin ajan, kolme kertaa tunnissa. Ohjelma toteuttiin niin, että ikkunoista julkiseen kaupunkitilaan näkyvät valot liikkuvat, syttyvät ja sammuvat portaattomasti, välillä hitaasti välillä nopeasti. Valojen sykkiminen näkyy hyvin Parrulaiturille, Sompasaarenkanavan etelänpuoleisiin taloihin ja Aallonhalkojalle, Isoisänsillalle, Mustikkamaalle ja aina Katajanokalle asti. Valoteos niin kuin sen nimikin viittaavat valomerkkiviestintään, joka oli aikanaan rannallaolijoiden ja kalastajien sekä muiden merenkävijöiden keino kommunikoida keskenään.

Teoksen suunnitteleminen ja toteuttaminen oli yhteistyötä monen eri tahon kanssa. Keskustelin teoksesta kirjailija Eero Haapasen kanssa, joka antoi luvan kirjansa käyttämiseen teoksen osana ja esipuheeni lisäämiseen uusintapainokseen. Haapanen oli myös vieraana julkistustilaisuudessa 10.10.2019, jossa hän piti puheenvuoron alueen historiasta. Sain paljon apua Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Tommi Lemiseltä, joka auttoi minua uusintapainoksen toteuttamiseen liittyvissä asioissa. Tein yhteistyötä Helsingin kaupunginkanslian kanssa, joka koordinoi kirjojen jakelemista asukaspakettiensa yhteydessä. Tein yhteistyötä myös Suvilahden Uusix-verstaan kanssa, joka koosti asukaspaketit ja vastasi niiden jakelusta uusiin asuntoihin. Teoksen suunnitteluvaiheessa suurena tukena oli HAM Helsingin taidemuseo ja erityisesti Kristiina Ljokkoi, joka auttoi teoksen sisällön reflektoimisessa, aikataulutuksessa ja järjesti julkistustilaisuuden. Suunnittelin ja toteutin teoksen valoinstallaatio-osan K-Light Oy:n valosuunnittelijoiden Aki Dubatscheffin ja Jussi Sibeliuksen kanssa. Erityiskiitoksen ansaitsee myös As. Oy Kalasataman Fiskarin hallitus, joka antoi ennakkoluulottomasti taloyhtiönsä kerhotilan käyttööni.

Palaute teoksesta on ollut hyvää. Innokkaita kalasatamalaisia on ollut minuun sähköpostiyhteydessä. He olivat kuulleet teoksesta ja halusivat lukea kirjan. Toimitin sitä heille erikseen. Kirkko ja kaupunki -lehti julkaisi teoksesta artikkelin Helsingin Kalasataman paikalla oli hurja satama, jota poliisikin vältteli – uusille asukkaille jaetaan värikäs historiikki. Eräällä valokaluston huoltokäynnillä lokakuussa satuin keskelle Asunto-osakeyhtiö Kalasataman Fiskarin hallituksen kokousta. Hallituksen jäsenet olivat ilahtuneita teoksen valo-osasta ja kirjasta. He ehdottivat, että valosekvenssi voisi jatkua myöhempään. Kohtaamisen jälkeen pidensin esitysaikaa kello 23:en ja jaoin Sörkän rysäkeisarit kaikkien As. Oy Kalasataman Fiskarin asukkaiden postiluukkuihin. Kirjaa oli saatavilla myös kauppakeskus Redissä sijaitsevassa Kalasataman vapaakaupungin olohuoneen kirjastosta. Ihmisten kiinnostus kirjaa kohtaan yllätti minut. Kirja hupeni hyllystä todella nopeasti. Kaikki tähän tarkoitukseen varaamaani 90 kirjaa kuluivat Vapaakaupungin olohuoneesta yhdessä viikossa.

Viikon kuluttua, 1.3.2020, käyn purkamassa teoksen valoinstallaation, mutta toivon että teokseni myötä Helsingin itäisen kantakaunpugin historia jää elämään uusien kalasatamalaisten mielissä – hehän myös tulevat luomaan alueen värikästä historiaa.

Tatu Tuominen: Valomerkki rannalta, 2019
Valokuva: Visa Knuuttila, 2019
Maunulan Sanomat 2/18

“Satujen palatsit on lattiateossarja, joka sijoittuu eri puolille kolmikerroksista päiväkotirakennusta. Teoksen pyrkimyksenä on aiheuttaa pieni häiriö kronologiseen aikajatkumoon ja vallan hierarkioihin siirtämällä näyttäviä taide- historiallisia lattioita menneisyydestä ja vieraista maista tähän päivään helsinkiläisen päiväkodin arkeen.”