Menu
menu

(In English below)

Tatu Tuomisen kaksi teosta kollaasisarjasta Palasia kirjasta The Future Architecture Since 1889 (Telineet ja Näyttely) ovat mukana Katuja ja polkuja -näyttelyssä Rovaniemen taidemuseossa 22.1.–15.8.2021.

On the Future of Architecture Since 1889 (Exhibition), 2018
On the Future of Architecture Since 1889 (Exhibition), 2018, cut book page and enamel on paper, 44 x 37,5 cm. Photo: Tatu Tuominen, 2018

Katuja ja polkuja tuo vuoropuheluun kaksi ympäristöä, jotka usein nähdään toistensa vastakohtina. Tunteva ja kokeva ihminen, joka näitä polkuja kulkee, tulee myös osaksi näyttelyn teemaa. Kokoelmanäyttelyn ovat ideoineet ja koonneet Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen opiskelijat osana taidemuseo- ja näyttelypedagogiikan opintoja.

Näyttelyssä on teoksia Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta seuraavilta taiteilijoilta: Ala-Maunus Petri, Anoschkin Jasmin, Berg HC, Blomqvist Tuomo, Cavén Kari, Geller Jiri, Gryta Ilmari, Hirvimäki Veikko, Huhta Jari, Immonen Teija, Kauhanen Pekka, Krohn Inari, Laine Janne, Luukanen Elina, Päiväläinen Riitta, Saarto Ari, Simonsson Kim, Sjöholm Minna, Stenius Per, Tammenpää Juha, Tuominen Tatu, Uusitalo Kristiina, Vanni Sam ja Vesterinen Pekka


Two collages from the series On the Future of Architecture Since 1889 (Scaffolding & Exhibition) are oon display as a part of Streets & Paths exhibition in Rovaniemi Art Museum Korundi from Jan 22nd until Aug 18th 2021.

Finnish people wander on both the city streets and the forest
paths. Many familiar streets and paths we walk stay in our memories
throughout life. The art collection of Jenny and Antti Wihuri
foundation includes artworks that depict environments from both
city and nature. Those environments are different in many ways
even if they are not exclusionary of each other. The exhibition
brings a drop of mystique to the city surroundings so familiar to
us. Streets & Paths is a discussion between two environments
that are often seen as opposites. The exhibition is curated by art
education students in University of Lapland.

In the exhibition there are works by following artists:
Näyttelyssä on teoksia Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta seuraavilta taiteilijoilta: Ala-Maunus Petri, Anoschkin Jasmin, Berg HC, Blomqvist Tuomo, Cavén Kari, Geller Jiri, Gryta Ilmari, Hirvimäki Veikko, Huhta Jari, Immonen Teija, Kauhanen Pekka, Krohn Inari, Laine Janne, Luukanen Elina, Päiväläinen Riitta, Saarto Ari, Simonsson Kim, Sjöholm Minna, Stenius Per, Tammenpää Juha, Tuominen Tatu, Uusitalo Kristiina, Vanni Sam ja Vesterinen Pekka

Tatu Tuominen suunnittelee “Ratavarren aarre” -nimisen julkisen taideteoksen Lahden Jaksonkadulle rakennettaviin asuinkortteleihin.

Lahden Asunnot Oy ja TA-Asumisoikeus Oy aloittavat neljän kerrostalon, yhteispysäköintirakennuksen ja -kansipihan rakentamisen Jaksonkadulle, Lahden Matkakeskuksen viereen keväällä 2021. Hankkeen taidekoordinoinninsta vastaa Upeart, ja uudiskohteessa tullaan hyödyntämään näyttävästi ympäristötaidetta.

Vuoden 2023 tammikuun loppuun mennessä Lahden Matkakeskuksen viereen Jaksonkadulle nousee neljä kuusikerroksista kerrostaloa. Talojen julkisivuihin syntyy näyttävä Tatu Tuomisen teos “Ratavarren Aarre”, joka on kunnianosoitus radanvarren pitkälle historialle. Tulevan uudiskohteen seinissä nyt jo kadonnut, vanha puinen Lahden rautatieasema piirtyy luonnollisessa koossaan upeina graafisina kuvioina osaksi urbaanin Matkakeskuksen kaupunkikuvaa. Julkisivuissa käytetään sekä tiilipintaa että graafista betonia. 

Valmistuvan korttelin nimeksi valittiin ”Ratavarren Tarina” ja sen nimeämisen lähtökohdaksi otettiin kolme tärkeää asiaa: jatkuvuus, korttelin asukkaat ja ihmiset sekä kortteliin levittäytyvä julkinen taide. Valmistuttuaan talot kehittävät merkittävästi koko Mannerheiminkadun ja radan välisen alueen ilmettä Matkakeskuksen länsipuolella. TA-Rakennuttaja Oy:n projektipäällikkö Ella Pihlaisen mukaan Jaksonkadun vahvuuksia ovat sen erinomainen sijainti ja saavutettavuus. 

Tuomisen taideteos levittäytyy ympäri korttelia näyttäen osia vanhasta asemarakennuksesta, ja avaa kuin aikajatkumona näkymän menneisyyteen uudisrakennuksen sisällä. Tarinan sisältä löytyykin se todellinen aarre – koti ja ihmiset. Ihmiset, jotka omalta osaltaan kirjoittavat korttelin, Jaksonkadun ja koko alueen tarinaa tästä eteenpäin. 

Tänään julkaistiin Muuttuva tekijä: kirjoituksia tekijänoikeudesta ja taiteesta, joka sisältää Tatu Tuomisen artikkelin En ole yksin – Kollaasintekijän suhde tekijyyteen.

Teos tutkii taiteen tekemisen reunaehtoja digitalisoituvassa maailmassa. Monitieteisessä kirjassa yhdistyvät taiteiden tutkimuksen, taiteen sosiologian ja oikeustieteen näkökulmat taiteilijoiden omiin puheenvuoroihin.

Miten määritellään, kuka on teoksen tekijä? Millaiset tekijät saavat teoksilleen suojaa ja miksi? Miten 2000-luvun uudet taiteen ja kirjallisuuden tekemisen tavat haastavat juridisen tekijänoikeuden oletukset teoksen olemuksesta ja tekijyydestä? Takaako tekijänoikeus sen, että tekijät saavat korvauksen työstään? Miten tekijänoikeus määrittelee taiteilijoiden identiteettiä?

Muuttuva tekijä -kirjaan ovat kirjoittaneet Taide, tekijyyden muutos ja tekijänoikeus -tutkimushankkeen tutkijat Anette Alén-Savikko, Vehka Kurjenmiekka, Tuomas Mattila, Riku Neuvonen, Sanna Nyqvist, Outi Oja, Pauli Rautiainen ja Minna Siikilä-Laitila.   Kirjassa taiteen tekijyyden kysymyksiä avaavat omista lähtökohdistaan kuvataiteilija Tatu Tuominen, kirjailija Harry Salmenniemi ja sarjakuvataiteilija Aiju Salminen sekä useat hankkeessa haastatellut taiteilijat.

  Kirjan voit lukea täältä.

Tatu Tuominen, Palasia kirjasta The Future of Architecture Since 1889 (Kaksi monumenttia), 2018, leikattu kirjan sivu paperille ja taiteilijakehys, 29 x 22 cm. Kuva: Tatu Tuominen, 2018

Tatu Tuominen: Fairy Tale Palaces. Photo: Patrik Rastenberger, 2020

Tatu Tuominen’s Fairy Tale Palaces takes over daycare centre floors in Maunula

A new piece of public art commissioned according to the percentage financing principle has been completed in Helsinki: visual artist Tatu Tuominen’s (born 1975) six-part Fairy Tale Palaces stretches across the floors of a daycare centre in Maunula. Located on three different floors of the building, the parts making up the work consist of floor paintings, ceramic tiles and solid wood parquet flooring. The facilities housing the work are used by Finnish-language Daycare Centre Korento and Swedish-language Daycare Centre Humlan. The daycare centre building was designed by AFKS / Architects Frondelius + Keppo + Salmenperä.

The patterns used in the different parts of the work borrow parts of floor decorations and ornaments found in historical buildings. Although the scale, materials and colours used differ from the original floors, the patterns have been created in a way that makes it possible to identify the references. The exceptional floor patterns imbue the daycare centre with some of the grandeur of a mosque courtyard, cathedral and imperial palace, for example. The work is based on the idea that there is something special in the design language of the historical patterns used in architecture and art: if not sacred, then at least noble and beautiful. 

Tuominen’s intention is to cause a disturbance in the chronological time continuum and the hierarchies of power by transplanting impressive, artistically notable floor patterns from the past and different parts of the world to the everyday of this daycare centre in Helsinki.

“The idea of Fairy Tale Palaces is to communicate that equal and high-quality early childhood education for all children is important – a daycare centre is to Helsinki what Saint Mark’s Basilica was to the Republic of Venice,” says visual artist Tatu Tuominen about the idea behind the work.

The City of Helsinki adheres to the percentage financing principle, which means that approximately one per cent of the City’s new construction and renovation expenses are dedicated to the creation of new public art. In recent years, extensive construction efforts have made it possible to commission art for many public buildings in Jätkäsaari, Vallila, Kalasatama and Yliskylä, for example. HAM Helsinki Art Museum serves as an arts expert in these projects, and the works are added to HAM’s art collection.

Tatu Tuominen: Fairy Tale Palaces. Photo: Patrik Rastenberger, 2020

 

Tatu Tuominen:
Valomerkki rannalta, 2019
Valokuva: Maija Toivanen, HAM, 2019

Tämän syksyn ja talven ajan kalasatamalaisilla on ollut mahdollisuus kokea väliaikainen julkinen taideteokseni Valomerkki rannalta. Parrulaituri 16:n ylimmästä kerroksesta välkkyy iltaisin merkkivalo merelle. Se viittaa entisaikaan, jolloin alueen kalastajat ja trokarit viestivät valomerkein. Teoksen toisena osana jaoin Kalasataman uusille asukkaille 1000 kappaleen erikoispainoksen Eero Haapasen kirjaa Sörkan rysäkeisarit – kalastajia, ajureita ja salakuljettajia (SKS, 2013). Kirja kertoo elämästä Vanhankaupunginlahdella ja muualla Pitkänsillan pohjoispuolen Helsingissä sekä sen lähivesillä 1800-luvun lopulta 1960-luvulle. Toivon, että teos auttaa Kalasataman uusia asukkaita syventämään suhdettaan kotiseutuunsa.

Eero Haapasen kirja Sörkan rysäkeisarit – kalastajia, ajureita ja salakuljettajia muutti oman suhteeni kotikaupunkiin pysyvästi. Se kertoo Karlssonin kalastajasuvun ja heidän aikalaistensa elämästä Vanhankaupunginlahdella ja muualla Pitkänsillan pohjoispuolen Helsingissä sekä sen lähivesillä 1800-luvun lopulta 1960-luvulle. Luettuani kirjan,(?) näin Helsingin ikään kuin mereltä päin katsottuna ja ymmärsin kuinka paljon kaupunki on muuttunut – ja miten lyhyessä ajassa. Teoksella halusin antaa Kalasataman uusille asukkaille saman kokemuksen, jonka itse olin Sörkan rysäkeisareitten lukemisesta itse saanut. 

Tilasin kirjasta tuhannen kappaleen uusintapainoksen. Siihen liitettiin kirjoittamani esipuhe, jossa kerron taideteoksesta tarkemmin. Painos jaeltiin Kalasataman uusille asukkaille lokakuun 2019 ja helmikuun 2020 välisenä aikana. Yli 900 kappaletta kirjoja liitettiin Helsingin kaupungin vastamuuttaneille asukkaille annettaviin asukaspaketteihin, jotka olivat vastavalmistuneissa kodeissa odottamassa uusia asukkaitaan. Kirjaa jaettiiin yli kymmeneen taloyhtiöön ja sitä oli saatavilla 90 kappaletta myös Kalasataman Vapaakaupungin olohuoneesta kauppakeskus Redistä. 35 kappaletta oli jaossa As. Oy Helsingin Kotisatamassa järjestetyssä Barokkia Kalasataman yössä -konsertissa.

Asensin Asunto-osakeyhtiö Kalasataman Fiskarin ylimmän kerroksen kerhotilaan ajastimella toimivan valoinstallaation, eräänlaisen majakan. Se esittää 1.10.2019–1.3.2020 pimeän aikaan kolmen minuutin valo-ohjelman, neljän tunnin ajan, kolme kertaa tunnissa. Ohjelma toteuttiin niin, että ikkunoista julkiseen kaupunkitilaan näkyvät valot liikkuvat, syttyvät ja sammuvat portaattomasti, välillä hitaasti välillä nopeasti. Valojen sykkiminen näkyy hyvin Parrulaiturille, Sompasaarenkanavan etelänpuoleisiin taloihin ja Aallonhalkojalle, Isoisänsillalle, Mustikkamaalle ja aina Katajanokalle asti. Valoteos niin kuin sen nimikin viittaavat valomerkkiviestintään, joka oli aikanaan rannallaolijoiden ja kalastajien sekä muiden merenkävijöiden keino kommunikoida keskenään.

Teoksen suunnitteleminen ja toteuttaminen oli yhteistyötä monen eri tahon kanssa. Keskustelin teoksesta kirjailija Eero Haapasen kanssa, joka antoi luvan kirjansa käyttämiseen teoksen osana ja esipuheeni lisäämiseen uusintapainokseen. Haapanen oli myös vieraana julkistustilaisuudessa 10.10.2019, jossa hän piti puheenvuoron alueen historiasta. Sain paljon apua Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Tommi Lemiseltä, joka auttoi minua uusintapainoksen toteuttamiseen liittyvissä asioissa. Tein yhteistyötä Helsingin kaupunginkanslian kanssa, joka koordinoi kirjojen jakelemista asukaspakettiensa yhteydessä. Tein yhteistyötä myös Suvilahden Uusix-verstaan kanssa, joka koosti asukaspaketit ja vastasi niiden jakelusta uusiin asuntoihin. Teoksen suunnitteluvaiheessa suurena tukena oli HAM Helsingin taidemuseo ja erityisesti Kristiina Ljokkoi, joka auttoi teoksen sisällön reflektoimisessa, aikataulutuksessa ja järjesti julkistustilaisuuden. Suunnittelin ja toteutin teoksen valoinstallaatio-osan K-Light Oy:n valosuunnittelijoiden Aki Dubatscheffin ja Jussi Sibeliuksen kanssa. Erityiskiitoksen ansaitsee myös As. Oy Kalasataman Fiskarin hallitus, joka antoi ennakkoluulottomasti taloyhtiönsä kerhotilan käyttööni.

Palaute teoksesta on ollut hyvää. Innokkaita kalasatamalaisia on ollut minuun sähköpostiyhteydessä. He olivat kuulleet teoksesta ja halusivat lukea kirjan. Toimitin sitä heille erikseen. Kirkko ja kaupunki -lehti julkaisi teoksesta artikkelin Helsingin Kalasataman paikalla oli hurja satama, jota poliisikin vältteli – uusille asukkaille jaetaan värikäs historiikki. Eräällä valokaluston huoltokäynnillä lokakuussa satuin keskelle Asunto-osakeyhtiö Kalasataman Fiskarin hallituksen kokousta. Hallituksen jäsenet olivat ilahtuneita teoksen valo-osasta ja kirjasta. He ehdottivat, että valosekvenssi voisi jatkua myöhempään. Kohtaamisen jälkeen pidensin esitysaikaa kello 23:en ja jaoin Sörkän rysäkeisarit kaikkien As. Oy Kalasataman Fiskarin asukkaiden postiluukkuihin. Kirjaa oli saatavilla myös kauppakeskus Redissä sijaitsevassa Kalasataman vapaakaupungin olohuoneen kirjastosta. Ihmisten kiinnostus kirjaa kohtaan yllätti minut. Kirja hupeni hyllystä todella nopeasti. Kaikki tähän tarkoitukseen varaamaani 90 kirjaa kuluivat Vapaakaupungin olohuoneesta yhdessä viikossa.

Viikon kuluttua, 1.3.2020, käyn purkamassa teoksen valoinstallaation, mutta toivon että teokseni myötä Helsingin itäisen kantakaunpugin historia jää elämään uusien kalasatamalaisten mielissä – hehän myös tulevat luomaan alueen värikästä historiaa.

Tatu Tuominen: Valomerkki rannalta, 2019
Valokuva: Visa Knuuttila, 2019

Tatu Tuominen: Valomerkki rannalta, 2019, photo: Visa Knuuttila

(English below)

Tatu Tuomisen väliaikainen julkinen taideteos Valomerkki rannalta käsittelee alueen lähivesien kalastajayhdyskunnan värikästä historiaa. Teos julkistetaan torstaina 10.10. klo 18.00–19.30 yhdessä Pasi Rauhalan Flamigos-teoksen kanssa. Tapaaminen on Capellan puistotiellä Kulosaaren sillan alla klo 18.00. Taiteilijat ovat läsnä tilaisuudessa. Lisäksi tietokirjailija Eero Haapanen pitää puheenvuoron Valomerkki rannalta -teokseen liittyen.

Tatu Tuomisen (s. 1975) kaksiosainen teos Valomerkki rannalta luotaa Kalasataman lähialueiden historiaa merenkäynnin ja laitakaupungin arjen näkökulmista. Teoksen ensimmäinen osa on valoteos, joka viittaa merenkävijöiden ja rannalla olijoiden tapaan tapaan viestiä toistensa kanssa valomerkein. Se näkyy Asunto-osakeyhtiö Kalasataman Fiskarin ylimmistä ikkunoista Sompasaarenkanavan ympäristössä liikkuville. Ohjelmoitu valoteos on nähtävissä (kahdenkymmenen minuutin välein) iltaisin klo 19–22 vuoden 2020 helmikuun loppuun saakka. Teoksen toisena osana taiteilija jakaa Sompasaareen loka–helmikuussa valmistuviin uusiin asuntoihin Eero Haapasen kirjoittaman tietokirjan Sörkan rysäkeisarit – kalastajia, ajureita ja salakuljettajia (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013). Kirja käsittelee Karlssonin kalastajasuvun tapahtumarikasta elämää Vanhankaupunginlahdella ja muualla Helsingissä 1800-luvun lopulta 1960-luvulle. Teos kertoo muun muassa alueella kieltolain aikaan harjoitetusta pirtun salakuljetuksesta ja sen ympärille kehittyneestä rikollisesta elämäntavasta. Kirja paljastaa myös, kuinka Helsinki ja sen asukkaiden arki ovat muuttuneet viimeisen sadan vuoden aikana.

Rakentuva Kalasatama lähialueineen saa tulevina vuosina runsaasti uutta julkista taidetta. Flamigos ja Valomerkki rannalta ovat ensimmäisiä tilapäisiä taideteoksia, jotka on toteutettu alueelle Helsingin kaupunginkanslian, kaupunkiympäristön toimialan ja HAM Helsingin taidemuseon yhteistyönä. Teokset ovat osa Kalasataman ympäristötaidehanketta, jonka avulla toteutetaan pysyvää ja väliaikaista taidetta sekä tapahtumia. Ympäristötaidehanke rahoitetaan alueen rakennuttajilta perittävällä kerrosneliökohtaisella maksulla.

Lisätietoja tästä linkistä

Tatu Tuominen’s public artwork on display in Kalasatama in Helsinki October 1, 2019 until February 29th, 2020

Valomerkki rannalta Tatu Tuominen’s temporary work of public art will be completed in Kalasatama in Helsinki. The work examines the colourful history of the local fishing community. The work will be revealed on location alongside Pasi Rauhala’s Flamigos on Thursday 10 October 6–7.30 pm. We will start at Cappellan puistotie under Kulosaari Bridge 6.00 pm at the site of Flamigos. The artists will be present at the event. Author Eero Haapanen will also give a speech on Valomerkki rannalta.

Tatu Tuominen’s (b. 1975) two-part work Valomerkki rannalta examines the local history of Kalasatama and adjacent areas from the point of view of seafaring and everyday life on the outskirts of town. The first part of the work is a light work that refers to the way seafarers and people on the shore communicated. It can be seen at the top windows of housing company Kalasataman Fiskari by those walking around in the Sompasaari canal area. The programmed light work will light up every twenty minutes in the evenings between 7 and 10 pm until the end of February 2020. The second part of the work consists of the artist distributing the Sörkan rysäkeisarit – kalastajia, ajureita ja salakuljettajia(Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013) non-fiction book by Eero Haapanen to the new flats completed in Sompasaari during the temporary light work. The book discusses the eventful life of the Karlsson fishing family in Vanhankaupunginlahti bay and elsewhere in Helsinki from the late 19th century to the 1960s. The work covers the likes of local spirit smuggling during the prohibition and the criminal lifestyles born around it. The book also reveals how Helsinki and the everyday lives of its residents have changed during the past hundred years.

Kalasatama, which is now being developed, will be receiving plenty of new public art works in the coming years. Flamigos and Valomerkki rannalta are the first temporary artworks that have been implemented in cooperation between the City of Helsinki Executive Office, the Urban Environment Division and HAM Helsinki Art Museum. The works are part of the Kalasatama environmental art project, which facilitates the realisation of temporary and permanent art works as well as events. The environmental art project is funded by a floor square metre-based fee charged to contractors in the area.

Click for more info

 

Graphica Creativa 2019 – Hereafter 15. kansainvälinen grafiikkatriennaali Jyväskylän taidemuseossa 27.9.–1.12.2019 

Graphica Creativa 2019 – Hereafter -näyttelyyn on kutsuttu taideyliopistot kolmesta maanosasta ja neljästä kaupungista: Helsingistä, Oslosta, Tokiosta ja Edmontonista, Kanadasta. Pääosassa ovat taidegrafiikan opiskelijat, jotka tuottavat näyttelyyn omat projektinsa heille itselleen tärkeistä teemoista, kuten kehon ja teknologian rajanpinnoista, maailman tilasta, ihmisen tulevaisuudesta maapallolla. Opiskelijatöiden lisäksi esillä on professorien ja opettajien teoksia.

Tatu Tuominen on mukana näyttelyssä yhteisteoksella kolmen muun Kuvataideakatemian opettajan Ari Pelkosen, Annu Vertasen ja Laura Vainikan kanssa. 

Lisätietoja

Ari Pelkonen, Tatu Tuominen, Laura Vainikka ja Annu Vertanen: “Kuvitellut maisemat – Unwrapped Valleys”; 2019, installaatio: syväpainovedokset, prosessin materiaali, painolaatat ja haapapuinen rakenne; koko vaihtelee; Photo: Ari Pelkonen

Tatu Tuominen invited in Aalto University’s School of Business building staircase art competition

New artwork will be located in the newest building on campus.

The invited art competition seeks to find exceptional and feasible proposals for artworks to be
situated in three staircase spaces at the School of Business building in Otaniemi, Espoo. Five artists and artist groups were invited to take part in the competition: IC 98, Pekka Paikkari, Riikka Puranen, Praneet Soi and Tatu Tuominen.

The competition invites proposals for three staircases. Image: Roope Kiviranta / Aalto-yliopisto

‘Art is an intrinsic part of our built environment at Aalto University. We encounter and experience art in diverse locations including indoor and outdoor public spaces, but also in more private spaces such as offices and meeting rooms,’ sanoo Anna Valtonen, Aalto University’s Vice President for Arts of Creative Practices.

Successful proposals will follow the art concept of the School of Business and the vision of public art at Aalto University. The competitors may suggest art works to either one or three staircases. Deadline for proposals is 30 April 2019 and the results of the competition will be published in May 2019.

Read More

I’m honoured to be nominated for Queen Sonja Print Award 2018.

Voin ilolla kertoa että olen ehdolla Queen Sonja Print Award 2018-palkinnon saajaksi

detail of “Carceri Contemporanei (Säynätsalo Town Hall V)”, 2015

Forty two exciting artists have been nominated for the Queen Sonja Print Award 2018. They have been recommended for the award by curators, museum directors and fellow artists from many parts of the world. The winner will be announced on the 8th November this year.

The H.M. Queen Sonja Art Foundation was established in 2011 to generate interest in and promote the development of graphic art. The Foundation presents the Queen Sonja Print Award every other year.

The cash prize is taken from the yield on the Foundation’s capital along with any gifts or other contributions received by the Foundation. In addition, the prizewinner also receives an educational stay at the art studio Atelje Larsen in Helsingborg, Sweden. The amount of the cash prize is determined by the board.

With its focus on international graphic art in all its expressions and techniques, the Queen Sonja Print Award is set to become the most prestigious prize within this field of the contemporary art.

Read more / Lue lisää

 

(English below)

Painettu kuva liikkuu yksityiselle alueelle

Forum Box esittää Jussi Juurisen, Ari Pelkosen ja Tatu Tuomisen yhteisnäyttelyn Yksityiset arkistot 31.8.–24.9.2018.

Yksityiset arkistot -näyttelyn kolme taiteilijaa ovat kehittäneet suomalaista taidegrafiikkaa omilla tahoillaan yli kymmenen vuoden ajan. He ovat vaihtaneet ajatuksia taiteesta jo opiskeluajoista lähtien, mutta kyseessä on kolmikon ensimmäinen yhteisnäyttely.

Yksityiset arkistot käsittelee painettuun taiteeseen liittyviä kysymyksiä mutta ei väline-erityisellä tavalla: Teokset asettuvat välineidenväliselle alueelle painetun taiteen, maalauksen, prosessitaiteen, installaation, liikkuvan kuvan ja äänen keinoin. Teokset ottavat etäisyyttä kuvallisuuteen, ja sen sijaan painolaatan ja arkiston käsitteet nousevat näyttelyn keskiöön. Esitetään kysymys: Mitä uusia merkityksiä painettu taide saa juuri tästä hetkestä katsottuna?

Tatu Tuomisenteoksien lähtökohta on eräs modernia arkkitehtuuria käsittelevä kirja (The Future of Architecture Since 1889, Phaidon, 2012). Tuominen on käyttänyt kirjan sivuja teostensa lähdemateriaalina. Esillä on muun muassa sarja arkkitehtonisia kollaaseja, joiden taiteilijakehysten rakenteet rikkovat kuva-alan ja kehyksen välisen rajan. Tuomisen videoteoksessa kollaasien sivutuotteena syntynyt silppu, modernismin kuvat, leijuvat ja lipuvat katsojan ohi. Kaupunkisilpun ja musiikin kollaasi voisi olla jonkin kaukaisen tulevaisuuden arkisto elämänmuotomme jäänteistä. Entä mitä viestittää sykkivä piirtoheitin?

Ari Pelkosenootrauksen ja puupiirroksen keinoin toteutetussa teossarjassa käydään inhimillisen ja ei-inhimillisen sekä maalatun ja matriisiin kaiverretun rajaa. Ihmisen kuva purkautuu painolaatan pintaan. Videoprojektiosta ja kaiverretusta painolaatasta koostuvassa installaatiossa tekijä maalaa näyttämöllisen tilansa välillä auki ja välillä kiinni. Ennen painamisen keinot ovat olleet tapoja välittää ja luokitella informaatiota. Pelkosella ne ovat tapoja välittää toisenlaista tietoa, sellaista joka on arkistoitu kohtaan ”Henkilökohtaista.”

Jussi Juurisenteoskokonaisuudessa käsitellään originaaligrafiikan arkistoa: Rajatut editiot korvaa laattasarjojen työstö ja mahdollinen ”ääretön” määrä vedosvariaatiota. Juurisen animaatioteokseen koodattu algoritmi arpoo sattumanvaraisesti kuvavariaatioita viereisessä arkistokaapissa olevien painolaattojen kuvioista. Jos katsoja haluaisi nähdä jokaisen eri variaation, teoksen ääressä kuluisi yli 8000 vuotta. Tuo aika ei ole ääretön, mutta vie ihmisyksilön kuvittelukyvyn tuollepuolen.

Näyttelyn teoksia määrittelevät niiden tekeminen itsessään, materiaaliset ominaisuudet ja sattuma. Digitalisoituneen maailman hetkellisten sähköisten kuvien sijaan Yksityiset arkistot tarjoaa aineellisuutta, analogisuutta ja mahdollisuuden kohdata teos kasvokkain. Arkisto on muistin jatke. Ajassa jossa painettu sana ja kuva ovat tiedonvälityksellisessä mielessä korvattavissa, ne siirtyvät yksityisen alueelle.

 

Lataa pressikuvat tästä

Tulevat arkistot -julkaisu on saatavilla näyttelystä. Lue Inkamaija Iitiän teksti tästä.

page1image19952

 Taiteilijoista

Jussi Juurinen(s. 1976) on vantaalainen kuvataiteilija. Juurisen työskentelyn lähtökohtana on puupiirrostekniikka ja hänen teoksensa ovat tilallisia kokonaisuuksia. Juurinen on valmistunut Aalto-yliopistosta vuonna 2011 ja toimii lehtorina Pekka Halosen akatemiassa. Hänen töitään on ollut esillä Lahden, Riihimäen, Hyvinkään ja Lapuan taidemuseoissa, Helsingin taidehallissa, Seinäjoen taidehallissa ja Mäntän Kuvataideviikoilla. Yksityisnäyttelyitä Juurisella on ollut muun muassa Porvoon taidehallissa, Galleria G:ssä ja Galleria Koneessa. Juurisen teoksia on muun muassa Suomen valtion, Vantaan sekä Jyväskylän taidemuseon, Kuvataideakatemian ja Kätilöopiston sairaalan kokoelmissa. Juurinen on ollut ehdokkaana Queen Sonja Print Award -palkinnon saajaksi 2016.

www.jussijuurinen.com

Ari Pelkonen(s. Porissa 1978) on tunnettu teoksistaan, joissa yhdistyy maalaus ja taidegrafiikan puupiirros. Pelkonen on valmistunut Kuvataideakatemiasta kuvataiteen maisteriksi 2007 ja hänet valittiin Vuoden nuoreksi taiteilijaksi 2012. Pelkonen on pitänyt yksityisnäyttelyitä muuan muassa Galleria AMAssa ja Tampereen taidemuseossa. Hänen teoksiaan on ollut esillä muun muassa Aboa Vetus & Ars Novassa, Galleria Kunstverketissä Oslossa, Western Exhibition -galleriassa Chicagossa sekä Jyväskylän, Vantaan ja Salon taidemuseoissa. Pelkosen teoksia on mm. Nykytaiteen museo Kiasman, Suomen valtion, Saastamoisen säätiön, Jenny ja Antti Wihurin säätiön, Paulon säätiön ja useiden suomalaisten taidemuseoiden kokoelmissa.

www.aripelkonen.com

Tatu Tuominen(s. 1975) on helsinkiläinen kuvataiteilija, jonka teokset käsittelevät arkkitehtuuria, asumisen ideaaleja ja muistia. Työskentelyssään hän käyttää grafiikkaa, videota, installaatioita, maalauksia ja piirustuksia. Hän valmistui kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2006 ja opettaa siellä nykyään taidegrafiikan lehtorina. Hän on esiintynyt useissa yksityis- ja ryhmänäyttelyissä: Nykytaiteen museo Kiasmassa, Lahden, Rovaniemen ja Lapuan taidemuseoissa, TR1 Taidehallissa Tampereella, MOCA Shanghaissa, Constellation Studiossa Lincolnissa Yhdysvalloissa ja HilbertRaumissa Berliinissä. Tuomisen teoksia on muun muassa Nykytaiteen museo Kiasman, Suomen valtion, HAM Helsingin taidemuseon ja Ranskan kansalliskirjaston kokoelmissa.

www.tatutuominen.com

Näyttelyä ovat tukeneet Alfred Kordelinin säätiö ja AVEK

—–

Printed Image Shifts into the Private Realm

Forum Box presents Private Archives – a joint exhibition by Jussi Juurinen, Ari Pelkonen and Tatu Tuominen
31 August – 24 September 2018.

Jussi Juurinen, Ari Pelkonen and Tatu Tuominen have been developing Finnish printmaking individually for more than ten years. While they have been exchanging ideas ever since they attended art school together, Private Archives is their first joint exhibition.

Private Archivesgrapples with issues of printed matter but not with a medium-specific approach. The work situates itself in an intermedial space among printed matter, painting, process art, installation, moving image and sound. By creating distance from the image itself, the works come together to evoke concepts of matrix and archive. The exhibition poses a question: What new meanings does printed matter convey when viewed from here and now?

The starting point of the work by Tatu Tuominenis a book on modern architecture (The Future of Architecture Since 1889, Phaidon, 2012). Tuominen uses the pages of the book as source material. Items on display include a series of architectural collages which intrude on the boundary between image and frame. In Tuominen’s video which accompanies the collage series, the image shred of modernism, hover and float past the viewer. The urban debris and sound collage could be seen as an archive of our way of life viewed from the far future. And what does the pulsating overhead projector communicate?

In Ari Pelkonen’sseries of work he treads the boundary between humane and inhumane – between painted and carved in matrix. Executed by means of graining and woodcut, the image of man unravels into the surface of a block of birch veneer. In an installation comprised of a video projection and a woodblock, the auteur paints a stage-like space which is sometimes open, sometimes closed. In the past, printing has served as a means to disseminate knowledge and classify information. Pelkonen uses these means to disseminate another type of information: that which is filed under “Private.”

Jussi Juurinen’sbody of work deals with the archive of original print: The limited editions are substituted by milling a series of blocks and possible “infinite” amount of print variations. The algorithm coded within Juurinen’s animation work draws on arbitrary variations of images from the patterns of woodblocks stored in an archival cabinet also on display. If the viewer wishes to see each variant, they would have to spend over 8000 years beside the piece. That stint is not infinite but borders the limits of our imagination.

The work in the exhibition is defined by the actual making of it, the qualities of the material and chance. Instead of the ephemeral images provided by our digitalized world, Private Archivesoffers materiality, the analogue and a possibility to have a face-to-face encounter with the artwork. In an era where the printed word and image can be fleeting and disturbingly impersonal, these works ask the viewer to occupy a private, sensual space.

The publication Future Archives is available at the exhibition. Read the text by Inkamaija Iitiä here.

About the artists

Jussi Juurinen (b. 1976) is a visual artist living in Vantaa. The technique of woodcut is the starting point of Juurinen’s practise, although his pieces are spatial entities. Juurinen has graduated from Aalto University in 2011 and works as a Lecturer in Vocational College of Pekka Halonen. His work has been featured in Lahti, Riihimäki, Hyvinkää and Lapua Art Museums, Kunsthalle Helsinki, Seinäjoki Art Hall and Mänttä Art Festival. Juurinen has had solo exhibitions in Porvoo Art Hall, Galleria G and Galleria Kone. His works are featured in collections of numerous institutions such as The Finnish State Art Collection, Vantaa and Jyväskylä Art Museum, Finnish Academy of Fine Arts and Kätilöopisto Maternity Hospital. Juurinen was nominated as a candidate for Queen Sonja Print Award in 2016.

Website of Jussi Juurinen

 

Ari Pelkonen (b. 1878 in Pori) is known for his work that brings together painting and woodcut printmaking. Pelkonen gratuated as a Master of Fine arts from the Finnish Academy of Fine Arts in 2007 and he was nominated The Young Artist of the Year 2012. Pelkonen has had solo exhibitions in Galleria AMA and Tampere Art Museum among other venues. His works have been featured in Aboa Vetus & Ars Nova, Galleria Kunstverket in Oslo, Western Exhibition Gallery in Chicago and in Jyväskylä, Vantaa and Salo Art Museums. His work is featured in collections of institutions such as Kiasma Contemporary Art Museum, The Finnish State Art Collection, Saastamoinen Foundation, Jenny and Antti Wihuri Foundation, The Paulo Foundation and in the collections of several Finnish Museums.

Website of Ari Pelkonen

 

Tatu Tuominen (b. 1975) is a visual artist from Helsinki. His work addresses architecture, ideals of living and memory. In his practice he uses different media: printmaking, video, installations, painting and drawing. He graduated as Master of Fine Arts from The Finnish Academy of Fine Arts in 2006 and works there currently as the Lecturer in Printmaking. His work has been featured in solo and group exhibitions in numerous institutions such as Kiasma Contemporary Art Museum; Lahti, Rovaniemi and Lapua Art Museums; MOCA Shanghai; TR1 Kunsthalle in Tampere; Constellation Studios in Lincoln, USA and HilbertRaum in Berlin. His work is featured in collections of institutions such as Kiasma Contemporary Art Museum, The Finnish State Art Collection, HAM Helsinki Art Museum and The National Library of France.

More information

The exhibition is supported by The Alfred Kordelin Foundation and The Promotion Centre for Audiovisual CultureAVEK.

page2image20224page2image20384page2image20544

Maunulan Sanomat 2/18

“Satujen palatsit on lattiateossarja, joka sijoittuu eri puolille kolmikerroksista päiväkotirakennusta. Teoksen pyrkimyksenä on aiheuttaa pieni häiriö kronologiseen aikajatkumoon ja vallan hierarkioihin siirtämällä näyttäviä taide- historiallisia lattioita menneisyydestä ja vieraista maista tähän päivään helsinkiläisen päiväkodin arkeen.”

Nykytaiteeseen keskittyvän verkkojulkaisun Editmedian Rosa Kuosmanen kirjoittaa 21.3.2018:

“PRINT(MAKING) IS NOT DEAD – NYKYTAIDEGRAFIIKKA TÄNÄÄN

SICissä avautunut seitsemän nykytaiteilijan ryhmänäyttely The Eagle Has Landed kysyy, mitä on taidegrafiikka tänään. Teokset testaavat ja venyttävät taidemuodon konventioita ja rajoja, liukuen eri esitystapojen ja tekniikoiden välillä. Niinpä se saa myös pohtimaan, onko taiteenlajien rajojen hämärtyessä nykytaidegrafiikkaa ylipäätään mahdollista kategorisoida omaksi taiteenalakseen?

 

(kuva: SIC/Tuomas Linna, 2018)

Perinteinen taidegrafiikka tunnutaan usein asetettavan johonkin taidekäsityön ja kuvataiteen väliselle harmaalle alueelle. Ainakin nykytaidegrafiikan suuntauksiin vihkiytymättömällä mielikuva on pitkään nojannut yksipuoliseen ajatukseen kaksiulotteisesta, esitystavoiltaan konventionaalisesta – ja huokeammasta – taiteenlajista. Taidegrafiikka vaikuttaa edelleen jääneen uniikkia taideteosta glorifioivalla nykytaidekentällä vähemmälle huomiolle, osittain juuri painokuvan ja vedosten monistusmahdollisuuden vuoksi. Kuvan loputtoman monistamisen, jatkuvan uudelleen muokkauksen, hajottamisen ja lainaamisen aikakaudella digitaalisen ja analogisen, alkuperäisen ja reproduktion väliset rajanvedot kuitenkin hämärtyvät entisestään. Taidegrafiikka ei ole tässä poikkeus.

Digitaalinen murros on demokratisoinut suuritöistä manuaalista työstämistä ja kallista painolaitteistoa, työvälineitä ja painopajoja edellyttävää taidelajia. Taidegrafiikan suosio nykytaiteilijoiden keskuudessa tuntuu kasvaneen, ja grafiikasta on tullut monien uusien tekijöiden päämedium. Samalla monet tekijät liikkuvat sujuvasti taiteen, suunnittelun ja esimerkiksi kuvituksen rajapinnoilla. Suomessa nykytaiteen museoihin nykytaidegrafiikka tekee isommassa mittakaavassa vielä tuloaan, mutta galleriakentällä sen uudet ilmenemismuodot saavat yhä enemmän tilaa myös grafiikkaan keskittyvien tilojen ulkopuolella. Viimeistään uniikkeja vedoksia ja pieniä editiomääriä suosivien ja tekniikoita kokeilevasti yhdistelevien tekijöiden myötä taidegrafiikka on alettu mieltää tasavertaiseksi nykytaiteen lajiksi.

Konsta Ojalan SICiin kuratoima näyttely The Eagle Has Landed osoittaa, että nykytaidegrafiikka on kaikkea muuta(kin) kuin kaksiulotteisia painokuvia. Se kurkottaa voimakkaasti muiden nykytaidelajien suuntaan yhdistäen taidegrafiikan menetelmillä toteutettuja elementtejä veistokseen, performanssiin, käsitteellisiin lähtökohtiin ja installaatioon. Materiaalisuus ja tilallisuus ovat näyttelyssä vahvasti läsnä. Teokset testaavat taidegrafiikan konventioita ja rajoja, ja näyttelyssä niitä katsookin ennen kaikkea useiden tekniikoiden ja esitystapojen välillä orgaanisesti ja vapaasti liikkuvana nykytaiteena. Siksi mietityttääkin, onko taidemuotojen rajojen hämärtyessä taidegrafiikkaa ylipäätään tarpeellista, tai mahdollista, kategorisoida omaksi taiteenalakseen? Liika taidelajin määrittämiseen juuttuminen myös helposti häiritsee tai dominoi itsenäisten teosten sisältöjen tarkastelua.

(kuva: SIC/Tuomas Linna, 2018)

Inma Herrera on työskentelyssään, kuten reilu vuosi sitten Huudossa esitetyssä hienossa Transitional Magnetism -näyttelyssä voimakkaasti kyseenalaistanut grafiikan määrityksen pelkkänä painokuvaan nojaavana taidemuotona. Herrera on näyttelyissään yhdistänyt taidegrafiikkaa esineteoksiin ja myös käsitteellistänyt sitä käyttäen grafiikkavälineistöä ja -materiaaleja kuten arabikumia teoksissaan objektinomaisena raaka-aineena. SICissä nähtävässä Towards Samadhi III -installaatiossa tilallinen monotypiavedos yhdistyy veistokseen ja ääniteokseen.

(kuva: SIC/Tuomas Linna, 2018)

Tatu Tuomisen teokset vaikuttavat ensikatsomalta perinteisiltä rakennuspiirrustuksilta, mutta niiden dekonstruoitu kuva-aihe muovaakin uudenlaisia modernistisia arkkitehtuuriutopioita. Sekä kollaasitekniikalla kerrostettu teos sarjasta On the Future of Architecture Since 1889 (Institute) että kuivaneulatekniikalla toteutettu Carceri Contemporanei (Säynätsalon kunnantalo) -sarja kommentoivat modernistisia ihanteita hajottaen ja uudelleen rakentaen teoksen kuvaelementtejä.

Viime vuonna Sinnessä esitetty Inka Bellin näyttely Synchronicity oli Sinnen ensimmäinen taidegrafiikkaa esittelevä näyttely. Siinä konemaisesta painojäljestä ja minimalistisista kuva-aiheista rakentui kiinnostava ja huolellisesti tematisoitu kuva tekoälyn piirtämästä tulevaisuuden maailmasta. Alkuvuonna Artekilla nähty Vuoden graafikko 2018 -palkintonäyttely Zanni koostui reliefimäisistä teoksista, jotka suhtautuivat grafiikanlehtiin enemmänkin veistosmaisina, värejä ja tekstuureja korostavina esineteoksina. Myös The Eagle Has Landed -näyttelyssä Bellin teokset Moulting I & IIilahduttavat kekseliäisyydellään. Paperia kolmiulotteisesti venyttävissä serigrafiateoksissa tilallisuus asettuu keskiöön, kun itse painojäljestä jää ainoastaan häivähdys näkyviin.

Idun Baltzerserin suurikokoiset, kankaalle toteutetut puupiirrokset kuvaavat nuoria huppariasuisia, poispäin katsojan tarkastelusta kääntyneitä tyttöjä. Materiaalisuus pääsee oikeuksiinsa lähes koko seinän korkuisessa teoksessa, jonka edessä tuntuu pieneltä. Baltzerserin tyttöhahmot omat kääntyneet kohti omaa maailmaansa, jonne katsojaa ei ole kutsuttu mukaan. Perinteinen tekniikka yhdistyy ajattomuudessaan sekä menneeseen että tulevaa kurkottavaan kuva-aiheeseen.

Konsta Ojalan serigrafiaa ja maalausta yhdistävässä, neonväreissään silmissä särisevässä teoksessa Adventures paperi valuu vähitellen kankaaksi, eikä katsoja erota mistä toinen tekniikka alkaa ja toinen päättyy.

Näyttelyn tekijät lähestyvät taidegrafiikkaa kokeellisesti, venyttäen ja muokaten painettua kuvaa ja sen käsitettä, kuin päämäärätietoisesti pyrkien pois kaksiulotteisuuden ja vanhentuneiden käsitysten painolastin alta. Ryhmänäyttelystä huokuu vapautunut, kokeileva ja kollektiivinen tunnelma, joka sopii hyvin mielikuvaan taidegrafiikan tekemisen yhteisöllisyydestä. Teosten sisällöllisen vaihtelevuuden ja aiheiden moninaisuus saa kuitenkin pohtimaan, riittääkö pelkkä erilaisten painomenetelmien käyttö näyttelyn temaattisesti yhdistäväksi tekijäksi? Kaikilta tekijöiltä näkisi mieluusti samalla enemmän teoksia, jotka representoisivat tekijänsä työskentelyä ja siinä käsiteltävää tematiikkaa laajemmin.”

 

The Eagle Has Landed

Idun Baltzersen
Inka Bell
Robin Ellis
Inma Herrera
Konsta Ojala
Suvi Sysi
Tatu Tuominen

1.4. saakka
SIC
Tyynenmerenkatu 6 C

The Eagle Has Landed
10.3.–1.4.2018

SIC Gallery, Tyynenmerenkatu 6 C, 3rd floor, Helsinki

Opening hours:
Thu– Fri: 2 – 6 pm
Sat – Sun: 12 – 4 pm

Idun Baltzersen
Inka Bell
Robin Ellis
Inma Herrera
Konsta Ojala
Suvi Sysi
Tatu Tuominen

“In the age of digitalization, the eagle has landed.”

The exhibition The Eagle Has Landed brings together visual artists who share an experimental and open approach to printmaking. The exhibition wishes to examine the ways traditional techniques of printmaking are reinterpreted and altered in the field of contemporary art. Where can contemporary printmaking extend to?

The selected artists correspond to the printed image in various ways. Different printing methods are e.g. applied to a digital image or the print is modified and reconstructed through the process of manipulation. A printed image continues to multiply, moving towards other forms of contemporary art such as installation and performance.

During the exhibition´s opening times, a durational performance by Suvi Sysi is on view at SIC.

The exhibition is assembled by Konsta Ojala

Click for more information

I’m glad to find images of my paper cut-out from 2005 “Coming Straight from the Boondox” featured in Päivikki Kallio’s excellent article “New Strategies” published in “Printmaking in the Expanded Field” (2017) – a collection of texts edited by Jan Pettersson which concludes the seminar with the same name held at Oslo National Academy of the Arts in 2015.
If you are interested in printmaking theory and contemporary artists working with printed matter I suggest you get the book from Oslo National Academy of the Arts (pitef(at)khio.no). It is a good read (as you can judge from the pink markers)!

Minna Suoniemi: Still from video "Metropolis", 2017; Photo: Minna Suoniemi
Minna Suoniemi: Still from video “Metropolis”, 2017; Photo: Minna Suoniemi

“Shadows of Tomorrow” Galleria Huuto @ HilbertRaum, 30.9. – 8.10.2017

with Mikko Kallio, Pasi Mälkiä, Minna Suoniemi, Tatu Tuominen and Marja Viitahuhta

Opening on Friday 29th September 6 – 10 pm. Welcome!

HilbertRaum, Reuterstr. 31, 12047 Berlin

How do we imagine the future in an era of globalization of media, arrival of climate change and prolonged conflicts? How can the city function as a place for non-commercial activity or as material for visual play? How do recognisable forms and stories get constructed, torn apart and re-imagined in collage, montage, text and sculpture?

Shadows of Tomorrow is a group exhibition by five artists from Galleria Huuto, Helsinki, Finland. The works in the exhibition are videos, collages and sculptures. They refer to other works, other materials, other entities, other images. They are formations of personal notions and imaginations of what could be, they merge together materials that initially may seem unfit. In comparison to a single coherent illusory image, hybridising seemingly unrelated elements appears as a suitable way to represent the uncharted future.

Shadows of Tomorrow  is also a part of an artist-run exchange project and collaboration between Galleria Huuto, Helsinki and HilbertRaum, Berlin as well as a counterpart to an exhibition ”No Net Working” held in Galleria Huuto last May by artists David Benforado, Kuno Ebert, Hannah van Ginkel, Daniel Wiesenfeld and Clemens Wilhelm.

This exchange strengthens and broadens networks of artists between Finland and Germany and functions as a platform for sharing experiences of managing artist-run and non-profit galleries showcasing contemporary art in its various forms.

HilbertRaum

Event on Facebook

Galleria Huuto

Galleria Huuto on Facebook

Mikko Kallio 

Pasi Mälkiä

Minna Suoniemi

Tatu Tuominen

Marja Viitahuhta

“Shadows of Tomorrow” Galleria Huuto @ HilbertRaum, 30.9. – 8.10.20177

Mikko Kallio, Pasi Mälkiä, Minna Suoniemi, Tatu Tuominen ja Marja Viitahuhta

Avajaiset perjantaina 29.9. klo 18 – 22. Tervetuloa!

HilbertRaum, Reuterstr. 31, 12047 Berlin

Millaiseksi kuvittelemme tulevaisuuden aikana, jota määrittävät median globalisoituminen, ilmastonmuutos ja pitkittyneet konfliktit? Miten kaupunki voi toimia epäkaupallisena tilana tai visuaalisen leikin materiaalina? Miten tarinoita tai muotoja voi koota, hajottaa ja kuvitella uudestaan kollaasin, montaasin, tekstin ja kuvanveiston keinoin?

Shadows of Tomorrow on viiden Galleria Huudon jäsentaiteilijan yhteisnäyttely, jossa on esillä videoita, kollaaseja ja veistoksia. Teokset viittaavat toisiin teoksiin, materiaaleihin, kokonaisuuksiin ja kuviin. Teokset ovat muotoutumia henkilökohtaisista havainnoista ja kuvitelmista, sekä yhteensulautumia aineksista, jotka saattavat ensin vaikuttaa eriparisilta. Näennäisen yhteensopimattomien osien liittäminen toisiinsa näyttäytyy parempana keinona kuvata kartoittamatonta tulevaisuutta kuin yksittäinen, koherentti, illusorinen kuva.

Shadows of Tomorrow on helsinkiläisen Galleria Huudon ja berliiniläisen HilbertRaumin välinen yhteistyö ja vastapari näyttelylle ”No Net Working”, joka pidettiin Galleria Huudossa viime toukokuussa. Näyttelyssä oli esillä David Benforadon, Kuno Ebertin, Hannah van Ginkelin, Daniel Wiesenfeldin ja Clemens Wilhelmin teoksia.

Näyttelyvaihto vahvistaa ja laajentaa suomalaisten ja saksalaisten taiteilijoiden välisiä verkostoja. Samalla se toimii keskustelualustana, jonka avulla voidaan jakaa tietoa, kokemuksia ja ajatuksia liittyen taiteilijavetoisten ja voittoa tavoittelemattomien taidetilojen ylläpitoon sekä monimuotoisen ja ajankohtaisen nykytaiteen esilletuomiseen.

"Standing in the Ruins"
“Standing in the Ruins”

Tatu Tuominen: “Glass and Steel” will open Saturday June 17th 2017 as a part of Porvoo Triennial. Welcome!

Cafe Rongo, Rauhankatu 33, Porvoo

17.6.–31.8.2017

Read more about Porvoo Triennial

In Porvoo Triennal Tatu Tuominen presents his collage series “Studying Modern Architecture with a Knife” and video installation “Standing in the Ruins”. The work deals with issues of modernist architecture and the ideals of living – and how modern architecture is presented in photography: as perfect, complete and without any human presence.
The collage series is made by cutting and gluing pages of architecture books. The video is made by shooting paper scrap, the by-product of the collage series. By reorganizing the mismatched cut-outs Tuominen makes new representations of architecture, new meanings and images of cities that could have been.

 

 

uusimaa_140517

I’m very happy to have my work featured in the exhibition and artists’ book “Metropolis & Invisible Cities” at Contellation Studios; Lincoln, Nebraska, USA

constellation_metropolis1

October 21 – December 21, 2016

You are welcome this Friday, October 21, 6 – 8 pm  for the opening reception of the book arts exhibition: Metropolis & Invisible Cities.

“Over 200 artists from across the USA and the globe have contributed a folio page to construct a new leporello book inspired by Invisible Cities, the novel by Italo Calvino. Additional artists books will be included.

Metropolis is a handmade book venture in a spectrum of printmaking processed by artists from around the world, created in 2014, including two from Constellation Studios. The theme speaks to the broad contemporary urban experience and extends to the idea of the network of communication possible today. This book has been shown throughout Europe, in Brazil and Washington DC, and now premiering in the mid-west!”

Click here for more info

Constellation Studios, 2055 “O” Street, Lincoln, Nebraska 68510

 

Kasvu_kutsuKlikkaa tästä lisäinfoa

Welcome to see the show Arkkitehtuuriopintoja veitsellä leikaten at Galleria Bokvillan in Helsinki 10.8. – 31.8.2014.

More info