Tatu Tuominen

(Scroll down for English)

Lahden Jaksonkadun uuden asuinkorttelin julkisivuissa häilyy kauan sitten kadonnut asemarakennus. Kuvataiteilija Tatu Tuominen tutki Lahden historiaa ja innostui rautateiden merkityksestä kaupungin synnylle. Taideteoksen kautta paikan menneisyys on nyt osa asukkaiden elämää. 

Vanha puinen Lahden rautatieasema häilyy graafisina kuvioina Lahden Matkakeskuksen viereisen asuinkorttelin neljän kerrostalon julkisivuissa. Kuvataiteilija Tatu Tuomisen teos Ratavarren aarre on kunnianosoitus rautateiden pitkälle historialle. Teos sijoittuu Lahden Asunnot Oy:n ja TA-Asumisoikeus Oy:n rakennuttamaan uudiskohteeseen osoitteessa Jaksonkatu 1–9. 

“Toiveenani oli, että teos voisi syventää Jaksonkadun uusien asukkaiden suhdetta asuinpaikkaansa”, kertoo Tatu Tuominen ajatuksestaan teoksen taustalla. 

Ratavarren aarre -teoksen innoittajana on Suomen rautateiden historia ja niiden merkitys kyseiselle paikalle. Rautatien ansiosta Lahdesta kehittyi aikoinaan kaupunki. Kun rautatiet tulivat 1800-luvun loppupuolella Suomeen, raiteita pitkin ei kulkenut vain ihmisiä ja tavaroita, vaan ne olivat tiedon ja kulttuurivaihdon valtateitä. 

Teosta suunnitellessaan Tuominen tutustui Suomen Rautatiemuseon arkistoihin, jonka kokoelmista löytynyt akvarellein väritetty rakennuspiirustus Lahden järjestyksessään toisesta rautatieasemasta on toiminut teoksen lähtökohtana. Vuonna 1878 rakennetun rautatieaseman suunnitteli arkkitehti Knut Nylander. Kaunis asemarakennus oli puuta ja keisarillisen tyylin mukaan keltainen. Valmistuttuaan se oli paikkakunnan tärkeimpiä kulttuuritiloja. Rakennus purettiin vuonna 1935 nykyisen asemarakennuksen tieltä. 

Vanhasta rakennuspiirustuksesta Tuominen poimi teokseen kuvafragmentteja, jotka uurrettiin fotomekaanisin keinoin betonielementtien pintaan. Viisiosainen teos sijoittuu eri puolille asuinkorttelin julkisivua. Kuvat ovat samassa mittakaavassa kuin alkuperäinen asemarakennus. 

Heijastukset jo kadonneesta rautatieasemasta, joka aikoinaan sijaitsi Jaksonkadun asuinkorttelin lähellä, häilyvät rakennuksen pinnoilla. Teoksen myötä kaupungin menneisyys ja nykyhetki asettuvat limittäin tässä korttelissa, kertoo Tuominen teoksestaan. 

Teos toteutettiin tilaustyönä Lahden Asunnot Oy:lle ja TA-Asumisoikeus Oy:lle. Teoksen taidekoordinoinnista ja tuotannosta vastasi Upeart. 

---

The facades of the new residential block on Lahti’s Jaksonkatu feature images of a long-lost station building. Visual artist Tatu Tuominen researched the history of Lahti and was impressed about the significance railways had for the birth of the city. The artwork in place, the history of the site is now part of the residents’ lives.

The old wooden railway station of Lahti is seen as graphic images on the facades of the four apartment buildings in the residential block next to Lahti Travel Centre. Visual artist Tatu Tuominen’s work Trackside Treasure is a tribute to the long history of the railways. The work is located in a residential block built by Lahden Asunnot Oy and TA-Asumisoikeus Oy at Jaksonkatu 1–9.

“My aim was that the artwork could deepen the relationship of the people living in Jaksonkatu to their place of residence,” says Tatu Tuominen about the idea behind the work.

The inspiration for the work Trackside Treasure is the Finnish railway history and its importance to the place in question. Lahti developed into a city because of the railway. When the first railways were built in Finland at the end of the 19th century, not only people and goods traveled along the tracks, but they were highways of information and cultural exchange.

When planning the piece, Tuominen went through the archives of the Finnish Railway Museum, and found a beautiful watercolored plan of the now lost railway station of Lahti. This picture served as the source image of the work. Built in 1878, the railway station was designed by architect Knut Nylander. The station building was made of wood and painted yellow according to the prevailing imperial style. After completion, it was one of the most important cultural spaces in the vicinity. The building was demolished in 1935 to make way for the current station building.

Tuominen sampled fragments from the old plan which were etched into the surface of the concrete elements by photomechanical means. The five-part work is located on different sides of the facade of the residential block. The pictures are on the same scale as the original station building.

“Reflections from disappeared train station, which was once located near the Jaksonkatu residential block, can be seen on the surfaces of the building. By looking at the artwork, the city’s past and present are superimposed in this building,” says Tuominen about his work.

The work was commissioned for Lahden Asunnot Oy and TA-Asumisoikeus Oy. Upeart was responsible for the art coordination and production.

(English below)

Tatu Tuomisen väliaikainen julkinen taideteos Valomerkki rannalta käsittelee alueen lähivesien kalastajayhdyskunnan värikästä historiaa. Teos julkistetaan torstaina 10.10. klo 18.00–19.30 yhdessä Pasi Rauhalan Flamigos-teoksen kanssa. Tapaaminen on Capellan puistotiellä Kulosaaren sillan alla klo 18.00. Taiteilijat ovat läsnä tilaisuudessa. Lisäksi tietokirjailija Eero Haapanen pitää puheenvuoron Valomerkki rannalta -teokseen liittyen.

Tatu Tuomisen (s. 1975) kaksiosainen teos Valomerkki rannalta luotaa Kalasataman lähialueiden historiaa merenkäynnin ja laitakaupungin arjen näkökulmista. Teoksen ensimmäinen osa on valoteos, joka viittaa merenkävijöiden ja rannalla olijoiden tapaan tapaan viestiä toistensa kanssa valomerkein. Se näkyy Asunto-osakeyhtiö Kalasataman Fiskarin ylimmistä ikkunoista Sompasaarenkanavan ympäristössä liikkuville. Ohjelmoitu valoteos on nähtävissä (kahdenkymmenen minuutin välein) iltaisin klo 19–22 vuoden 2020 helmikuun loppuun saakka. Teoksen toisena osana taiteilija jakaa Sompasaareen loka–helmikuussa valmistuviin uusiin asuntoihin Eero Haapasen kirjoittaman tietokirjan Sörkan rysäkeisarit – kalastajia, ajureita ja salakuljettajia (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013). Kirja käsittelee Karlssonin kalastajasuvun tapahtumarikasta elämää Vanhankaupunginlahdella ja muualla Helsingissä 1800-luvun lopulta 1960-luvulle. Teos kertoo muun muassa alueella kieltolain aikaan harjoitetusta pirtun salakuljetuksesta ja sen ympärille kehittyneestä rikollisesta elämäntavasta. Kirja paljastaa myös, kuinka Helsinki ja sen asukkaiden arki ovat muuttuneet viimeisen sadan vuoden aikana.

Rakentuva Kalasatama lähialueineen saa tulevina vuosina runsaasti uutta julkista taidetta. Flamigos ja Valomerkki rannalta ovat ensimmäisiä tilapäisiä taideteoksia, jotka on toteutettu alueelle Helsingin kaupunginkanslian, kaupunkiympäristön toimialan ja HAM Helsingin taidemuseon yhteistyönä. Teokset ovat osa Kalasataman ympäristötaidehanketta, jonka avulla toteutetaan pysyvää ja väliaikaista taidetta sekä tapahtumia. Ympäristötaidehanke rahoitetaan alueen rakennuttajilta perittävällä kerrosneliökohtaisella maksulla.

Lisätietoja tästä linkistä

Tatu Tuominen’s public artwork on display in Kalasatama in Helsinki October 1, 2019 until February 29th, 2020

Valomerkki rannalta Tatu Tuominen’s temporary work of public art will be completed in Kalasatama in Helsinki. The work examines the colourful history of the local fishing community. The work will be revealed on location alongside Pasi Rauhala’s Flamigos on Thursday 10 October 6–7.30 pm. We will start at Cappellan puistotie under Kulosaari Bridge 6.00 pm at the site of Flamigos. The artists will be present at the event. Author Eero Haapanen will also give a speech on Valomerkki rannalta.

Tatu Tuominen’s (b. 1975) two-part work Valomerkki rannalta examines the local history of Kalasatama and adjacent areas from the point of view of seafaring and everyday life on the outskirts of town. The first part of the work is a light work that refers to the way seafarers and people on the shore communicated. It can be seen at the top windows of housing company Kalasataman Fiskari by those walking around in the Sompasaari canal area. The programmed light work will light up every twenty minutes in the evenings between 7 and 10 pm until the end of February 2020. The second part of the work consists of the artist distributing the Sörkan rysäkeisarit – kalastajia, ajureita ja salakuljettajia(Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013) non-fiction book by Eero Haapanen to the new flats completed in Sompasaari during the temporary light work. The book discusses the eventful life of the Karlsson fishing family in Vanhankaupunginlahti bay and elsewhere in Helsinki from the late 19th century to the 1960s. The work covers the likes of local spirit smuggling during the prohibition and the criminal lifestyles born around it. The book also reveals how Helsinki and the everyday lives of its residents have changed during the past hundred years.

Kalasatama, which is now being developed, will be receiving plenty of new public art works in the coming years. Flamigos and Valomerkki rannalta are the first temporary artworks that have been implemented in cooperation between the City of Helsinki Executive Office, the Urban Environment Division and HAM Helsinki Art Museum. The works are part of the Kalasatama environmental art project, which facilitates the realisation of temporary and permanent art works as well as events. The environmental art project is funded by a floor square metre-based fee charged to contractors in the area.

Click for more info