Tatu Tuominen

Maunulalaisen päiväkodin sisään kätkeytyy Tatu Tuomisen kuusiosainen tilataideteos. Se kuuluu Helsingin kaupungin taidemuseo Hamin julkisen taiteen kokoelmiin ja on toteutettu kaupungin noudattamalla prosenttiperiaatteella.

MAUNULALAISEN päiväkoti Korennon musiikkihuoneen lattiaa täplittävät ruskeat ja valkoiset laatat. Ne muodostavat labyrinttikuvion, joka on lähes sama kuin vuonna 1539 rakennetun Gentin kaupungintalon lattiassa Belgiassa.

”Labyrintiin pääsee sisään yhdestä kohdasta, ja ajattelin, että lasten olisi kiva vaikka pikkuautolla ajella sitä pitkin”, sanoo kuvataiteilija Tatu Tuominen (…)
(Susanna Laari HS)

Lue koko artikkeli Helsingin sanomissa

Tatu Tuominen’s Fairy Tale Palaces takes over daycare centre floors in Maunula

A new piece of public art commissioned according to the percentage financing principle has been completed in Helsinki: visual artist Tatu Tuominen’s (born 1975) six-part Fairy Tale Palaces stretches across the floors of a daycare centre in Maunula. Located on three different floors of the building, the parts making up the work consist of floor paintings, ceramic tiles and solid wood parquet flooring. The facilities housing the work are used by Finnish-language Daycare Centre Korento and Swedish-language Daycare Centre Humlan. The daycare centre building was designed by AFKS / Architects Frondelius + Keppo + Salmenperä.

The patterns used in the different parts of the work borrow parts of floor decorations and ornaments found in historical buildings. Although the scale, materials and colours used differ from the original floors, the patterns have been created in a way that makes it possible to identify the references. The exceptional floor patterns imbue the daycare centre with some of the grandeur of a mosque courtyard, cathedral and imperial palace, for example. The work is based on the idea that there is something special in the design language of the historical patterns used in architecture and art: if not sacred, then at least noble and beautiful. 

Tuominen’s intention is to cause a disturbance in the chronological time continuum and the hierarchies of power by transplanting impressive, artistically notable floor patterns from the past and different parts of the world to the everyday of this daycare centre in Helsinki.

“The idea of Fairy Tale Palaces is to communicate that equal and high-quality early childhood education for all children is important – a daycare centre is to Helsinki what Saint Mark’s Basilica was to the Republic of Venice,” says visual artist Tatu Tuominen about the idea behind the work.

The City of Helsinki adheres to the percentage financing principle, which means that approximately one per cent of the City’s new construction and renovation expenses are dedicated to the creation of new public art. In recent years, extensive construction efforts have made it possible to commission art for many public buildings in Jätkäsaari, Vallila, Kalasatama and Yliskylä, for example. HAM Helsinki Art Museum serves as an arts expert in these projects, and the works are added to HAM’s art collection.

Tämän syksyn ja talven ajan kalasatamalaisilla on ollut mahdollisuus kokea väliaikainen julkinen taideteokseni Valomerkki rannalta. Parrulaituri 16:n ylimmästä kerroksesta välkkyy iltaisin merkkivalo merelle. Se viittaa entisaikaan, jolloin alueen kalastajat ja trokarit viestivät valomerkein. Teoksen toisena osana jaoin Kalasataman uusille asukkaille 1000 kappaleen erikoispainoksen Eero Haapasen kirjaa Sörkan rysäkeisarit – kalastajia, ajureita ja salakuljettajia (SKS, 2013). Kirja kertoo elämästä Vanhankaupunginlahdella ja muualla Pitkänsillan pohjoispuolen Helsingissä sekä sen lähivesillä 1800-luvun lopulta 1960-luvulle. Toivon, että teos auttaa Kalasataman uusia asukkaita syventämään suhdettaan kotiseutuunsa.

Eero Haapasen kirja Sörkan rysäkeisarit – kalastajia, ajureita ja salakuljettajia muutti oman suhteeni kotikaupunkiin pysyvästi. Se kertoo Karlssonin kalastajasuvun ja heidän aikalaistensa elämästä Vanhankaupunginlahdella ja muualla Pitkänsillan pohjoispuolen Helsingissä sekä sen lähivesillä 1800-luvun lopulta 1960-luvulle. Luettuani kirjan,(?) näin Helsingin ikään kuin mereltä päin katsottuna ja ymmärsin kuinka paljon kaupunki on muuttunut – ja miten lyhyessä ajassa. Teoksella halusin antaa Kalasataman uusille asukkaille saman kokemuksen, jonka itse olin Sörkan rysäkeisareitten lukemisesta itse saanut. 

Tilasin kirjasta tuhannen kappaleen uusintapainoksen. Siihen liitettiin kirjoittamani esipuhe, jossa kerron taideteoksesta tarkemmin. Painos jaeltiin Kalasataman uusille asukkaille lokakuun 2019 ja helmikuun 2020 välisenä aikana. Yli 900 kappaletta kirjoja liitettiin Helsingin kaupungin vastamuuttaneille asukkaille annettaviin asukaspaketteihin, jotka olivat vastavalmistuneissa kodeissa odottamassa uusia asukkaitaan. Kirjaa jaettiiin yli kymmeneen taloyhtiöön ja sitä oli saatavilla 90 kappaletta myös Kalasataman Vapaakaupungin olohuoneesta kauppakeskus Redistä. 35 kappaletta oli jaossa As. Oy Helsingin Kotisatamassa järjestetyssä Barokkia Kalasataman yössä -konsertissa.

Asensin Asunto-osakeyhtiö Kalasataman Fiskarin ylimmän kerroksen kerhotilaan ajastimella toimivan valoinstallaation, eräänlaisen majakan. Se esittää 1.10.2019–1.3.2020 pimeän aikaan kolmen minuutin valo-ohjelman, neljän tunnin ajan, kolme kertaa tunnissa. Ohjelma toteuttiin niin, että ikkunoista julkiseen kaupunkitilaan näkyvät valot liikkuvat, syttyvät ja sammuvat portaattomasti, välillä hitaasti välillä nopeasti. Valojen sykkiminen näkyy hyvin Parrulaiturille, Sompasaarenkanavan etelänpuoleisiin taloihin ja Aallonhalkojalle, Isoisänsillalle, Mustikkamaalle ja aina Katajanokalle asti. Valoteos niin kuin sen nimikin viittaavat valomerkkiviestintään, joka oli aikanaan rannallaolijoiden ja kalastajien sekä muiden merenkävijöiden keino kommunikoida keskenään.

Teoksen suunnitteleminen ja toteuttaminen oli yhteistyötä monen eri tahon kanssa. Keskustelin teoksesta kirjailija Eero Haapasen kanssa, joka antoi luvan kirjansa käyttämiseen teoksen osana ja esipuheeni lisäämiseen uusintapainokseen. Haapanen oli myös vieraana julkistustilaisuudessa 10.10.2019, jossa hän piti puheenvuoron alueen historiasta. Sain paljon apua Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Tommi Lemiseltä, joka auttoi minua uusintapainoksen toteuttamiseen liittyvissä asioissa. Tein yhteistyötä Helsingin kaupunginkanslian kanssa, joka koordinoi kirjojen jakelemista asukaspakettiensa yhteydessä. Tein yhteistyötä myös Suvilahden Uusix-verstaan kanssa, joka koosti asukaspaketit ja vastasi niiden jakelusta uusiin asuntoihin. Teoksen suunnitteluvaiheessa suurena tukena oli HAM Helsingin taidemuseo ja erityisesti Kristiina Ljokkoi, joka auttoi teoksen sisällön reflektoimisessa, aikataulutuksessa ja järjesti julkistustilaisuuden. Suunnittelin ja toteutin teoksen valoinstallaatio-osan K-Light Oy:n valosuunnittelijoiden Aki Dubatscheffin ja Jussi Sibeliuksen kanssa. Erityiskiitoksen ansaitsee myös As. Oy Kalasataman Fiskarin hallitus, joka antoi ennakkoluulottomasti taloyhtiönsä kerhotilan käyttööni.

Palaute teoksesta on ollut hyvää. Innokkaita kalasatamalaisia on ollut minuun sähköpostiyhteydessä. He olivat kuulleet teoksesta ja halusivat lukea kirjan. Toimitin sitä heille erikseen. Kirkko ja kaupunki -lehti julkaisi teoksesta artikkelin Helsingin Kalasataman paikalla oli hurja satama, jota poliisikin vältteli – uusille asukkaille jaetaan värikäs historiikki. Eräällä valokaluston huoltokäynnillä lokakuussa satuin keskelle Asunto-osakeyhtiö Kalasataman Fiskarin hallituksen kokousta. Hallituksen jäsenet olivat ilahtuneita teoksen valo-osasta ja kirjasta. He ehdottivat, että valosekvenssi voisi jatkua myöhempään. Kohtaamisen jälkeen pidensin esitysaikaa kello 23:en ja jaoin Sörkän rysäkeisarit kaikkien As. Oy Kalasataman Fiskarin asukkaiden postiluukkuihin. Kirjaa oli saatavilla myös kauppakeskus Redissä sijaitsevassa Kalasataman vapaakaupungin olohuoneen kirjastosta. Ihmisten kiinnostus kirjaa kohtaan yllätti minut. Kirja hupeni hyllystä todella nopeasti. Kaikki tähän tarkoitukseen varaamaani 90 kirjaa kuluivat Vapaakaupungin olohuoneesta yhdessä viikossa.

Viikon kuluttua, 1.3.2020, käyn purkamassa teoksen valoinstallaation, mutta toivon että teokseni myötä Helsingin itäisen kantakaunpugin historia jää elämään uusien kalasatamalaisten mielissä – hehän myös tulevat luomaan alueen värikästä historiaa.

(English below)

Tatu Tuomisen väliaikainen julkinen taideteos Valomerkki rannalta käsittelee alueen lähivesien kalastajayhdyskunnan värikästä historiaa. Teos julkistetaan torstaina 10.10. klo 18.00–19.30 yhdessä Pasi Rauhalan Flamigos-teoksen kanssa. Tapaaminen on Capellan puistotiellä Kulosaaren sillan alla klo 18.00. Taiteilijat ovat läsnä tilaisuudessa. Lisäksi tietokirjailija Eero Haapanen pitää puheenvuoron Valomerkki rannalta -teokseen liittyen.

Tatu Tuomisen (s. 1975) kaksiosainen teos Valomerkki rannalta luotaa Kalasataman lähialueiden historiaa merenkäynnin ja laitakaupungin arjen näkökulmista. Teoksen ensimmäinen osa on valoteos, joka viittaa merenkävijöiden ja rannalla olijoiden tapaan tapaan viestiä toistensa kanssa valomerkein. Se näkyy Asunto-osakeyhtiö Kalasataman Fiskarin ylimmistä ikkunoista Sompasaarenkanavan ympäristössä liikkuville. Ohjelmoitu valoteos on nähtävissä (kahdenkymmenen minuutin välein) iltaisin klo 19–22 vuoden 2020 helmikuun loppuun saakka. Teoksen toisena osana taiteilija jakaa Sompasaareen loka–helmikuussa valmistuviin uusiin asuntoihin Eero Haapasen kirjoittaman tietokirjan Sörkan rysäkeisarit – kalastajia, ajureita ja salakuljettajia (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013). Kirja käsittelee Karlssonin kalastajasuvun tapahtumarikasta elämää Vanhankaupunginlahdella ja muualla Helsingissä 1800-luvun lopulta 1960-luvulle. Teos kertoo muun muassa alueella kieltolain aikaan harjoitetusta pirtun salakuljetuksesta ja sen ympärille kehittyneestä rikollisesta elämäntavasta. Kirja paljastaa myös, kuinka Helsinki ja sen asukkaiden arki ovat muuttuneet viimeisen sadan vuoden aikana.

Rakentuva Kalasatama lähialueineen saa tulevina vuosina runsaasti uutta julkista taidetta. Flamigos ja Valomerkki rannalta ovat ensimmäisiä tilapäisiä taideteoksia, jotka on toteutettu alueelle Helsingin kaupunginkanslian, kaupunkiympäristön toimialan ja HAM Helsingin taidemuseon yhteistyönä. Teokset ovat osa Kalasataman ympäristötaidehanketta, jonka avulla toteutetaan pysyvää ja väliaikaista taidetta sekä tapahtumia. Ympäristötaidehanke rahoitetaan alueen rakennuttajilta perittävällä kerrosneliökohtaisella maksulla.

Lisätietoja tästä linkistä

Tatu Tuominen’s public artwork on display in Kalasatama in Helsinki October 1, 2019 until February 29th, 2020

Valomerkki rannalta Tatu Tuominen’s temporary work of public art will be completed in Kalasatama in Helsinki. The work examines the colourful history of the local fishing community. The work will be revealed on location alongside Pasi Rauhala’s Flamigos on Thursday 10 October 6–7.30 pm. We will start at Cappellan puistotie under Kulosaari Bridge 6.00 pm at the site of Flamigos. The artists will be present at the event. Author Eero Haapanen will also give a speech on Valomerkki rannalta.

Tatu Tuominen’s (b. 1975) two-part work Valomerkki rannalta examines the local history of Kalasatama and adjacent areas from the point of view of seafaring and everyday life on the outskirts of town. The first part of the work is a light work that refers to the way seafarers and people on the shore communicated. It can be seen at the top windows of housing company Kalasataman Fiskari by those walking around in the Sompasaari canal area. The programmed light work will light up every twenty minutes in the evenings between 7 and 10 pm until the end of February 2020. The second part of the work consists of the artist distributing the Sörkan rysäkeisarit – kalastajia, ajureita ja salakuljettajia(Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013) non-fiction book by Eero Haapanen to the new flats completed in Sompasaari during the temporary light work. The book discusses the eventful life of the Karlsson fishing family in Vanhankaupunginlahti bay and elsewhere in Helsinki from the late 19th century to the 1960s. The work covers the likes of local spirit smuggling during the prohibition and the criminal lifestyles born around it. The book also reveals how Helsinki and the everyday lives of its residents have changed during the past hundred years.

Kalasatama, which is now being developed, will be receiving plenty of new public art works in the coming years. Flamigos and Valomerkki rannalta are the first temporary artworks that have been implemented in cooperation between the City of Helsinki Executive Office, the Urban Environment Division and HAM Helsinki Art Museum. The works are part of the Kalasatama environmental art project, which facilitates the realisation of temporary and permanent art works as well as events. The environmental art project is funded by a floor square metre-based fee charged to contractors in the area.

Click for more info